lauantai 28. maaliskuuta 2020

Huomioidaan poikkeusaikana myös mielenterveys

Nykyisissä poikkeusoloissa kiinnitetään paljon huomiota fyysisen sairauden ehkäisemiseen, mikä tietysti oikein onkin. Meitä on ohjattu aivastamaan ja yskimään oikein, välttämään lähikontakteja ja pesemään käsiä. Näinä aikoina meidän kaikkien on syytä kiinnittää huomiota myös psyykkiseen hyvinvointiin. Heillä, jotka jo ennestään ovat kamppailleet mielenterveyspulmien kanssa, tällainen tilanne pulmia potentiaalisesti pahentaa, kun taas aiemmin hyvin voineillakin on kohonnut riski nyt sairastua myös psyykkisesti. Tässä ei ole mitään häpeällistä, vaan kyseessä on luonnollinen reaktio vallitsevaan tilanteeseen, sillä sosiaalisuus on meille ihmisille yhtä tärkeää kuin ravinto. Jos et usko, mietipä tätä: pahin rangaistus vangeille on eristys.

Erakoimmatkin meistä tarvitsevat siis yhteyttä toisten kanssa. Jos sinulla sattuu olemaan lemmikki, kuten minulla, tämä jo suojaa mielenterveyttä. Mutta toisten ihmisten seura suojaa mielenterveyttä vielä paremmin.

Koska tapaamiset eivät ole suositeltavia, lähestykää toisianne muilla keinoilla. Onneksi nykytekniikan ansiosta tapoja on useita. Puhelujen, viestien, sähköpostien ja sosiaalisen median lisäksi on videopuhelupalveluita, joiden ansiosta voi järjestää isompiakin kokoontumisia. Poliitikkokoulutoverini ovat järjestäneet tällaisia videopuheluhengailuja jo kaksi ja tänään on kolmas. Olemme viettäneet myös saunailtaa somen välityksellä. Kokoa oma porukkasi! Nyt on oikea hetki ottaa yhteyttä niihinkin tuttuihin, joihin ei viime aikoina ole niin tullut pidettyä yhteyttä. Iloa ovat tuoneet myös kavereiden Facebookissa ja Instagramissa järjestämät musiikki-, jumppa-, runo- ynnä muut livelähetykset. Vaikka vuorovaikutus niissä on hankalammin toteutettavissa, tutun ihmisen lävähtäminen ruutuun omine juttuineen on piristänyt ihanasti. Kiitos näistä!

Tietysti muistakin perustarpeistamme kuin sosiaalisuudesta huolehtiminen on tärkeää. Luo poikkeustilassakin jonkinlaiset rutiinit levolle, ruokailulle sekä ulkoilulle ja liikkumiselle, jos olet terve. Kiinnitä huomiota ravinnon terveellisyyteen. Jos mahdollista, jo pelkkä luontoon hakeutuminen ilman kummempaa hikihölkkää kohottaa mielialaa mukavasti.

Luonnossa on ainakin minulla myös paras mahdollisuus tuntea yhteyttä johonkin itseä suurempaan. Hyvää oloa ja tunnetta kuulumisesta johonkin voi saada lisäksi jostain aatteesta, uskosta tai muusta ideasta tai ryhmästä. Kunhan nämä yhteydet palvelevat tasavertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, anna palaa! Suunnittele nyt se kuntavaalikampanjasi, rukoile tai meditoi, mikä vain on sinun juttusi.

Toisin sanoen älä odottele, että tämä poikkeustila on ohi. Elämä tapahtuu juuri tälläkin hetkellä. Sinun ei tarvitse jättää kaikkien suunnitelmien toteuttamista aikaan, jolloin epidemia on laantunut, vaan varmasti voit jotenkin edistää tavoitteitasi nytkin. Näin saavutat hallinnan tunnetta, vaikka onkin tavallista enemmän asioita, joihin et voi vaikuttaa.

Lopuksi vielä: haasta aivojasi. Aivot rakastavat uuden oppimista ja luomista. Opiskele jotain, tee taidetta, lue. Tiedät kyllä itse parhaiten, mikä toiminta sinut saa innostumaan. Keskittyminen johonkin puuhaan vie huomiota pois ahdistukselta ja huolilta. Söpöt kissavideot ja höpsöt telkkariohjelmat toimivat samoin; hömppä on todellakin sallittua.

Jos kamppailu mielenterveytesi kanssa käy vaikeaksi eikä itsehoito tunnu riittävältä, tavoittele ammattiapua. Valitettavasti tiedän, että avun saaminen yleensäkin ja varsinkin näinä aikoina ei ehkä ole aivan helppoa. Toivoisinkin, että hallitus ottaisi poikkeustilan vaikutukset mielenterveyteen huomioon päätöksissään ja edistäisi uusien psykoterapeuttien kouluttautumista ja ihmisten hoitoon pääsemistä. Älä jää yksin hoitoa odotellessa, vaan puhu huolistasi jollekin. Muista, että tunteet tulevat ja menevät, ja parempi päivä on tulossa, kun vain antaa ajan kulua.

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

Lemmikin kanssa luonnossa liikkuminen vahvistaa mielenterveyttä monin tavoin.
Tässä appenzellinpaimenkoira Rico 10 viikon ja kahden päivän ikäisenä.

lauantai 14. maaliskuuta 2020

Säkra jämlik tvåspråkig social- och hälsovårdsservice i västra Nyland!

En nedläggning eller inskränkning av Raseborgs sjukhus samjour skulle få negativa verkningar på många sätt. Det viktigaste är att trygga tidsmässigt riktigt insatta hälsotjänster som närservice.

I Nyland planeras en egen social- och hälsovårdslösning, som om den förverkligas delar in Nyland i fyra självstyrande administrativa områden och dessutom Helsingfors. Västra Nylands självstyrande område skulle bestå av tio kommuner med Esbo som centralort. Då beredningen av den nyländska social- och hälsovårdslösningen ännu är långtifrån färdig kan man inte fatta beslut som i förväg binder händerna på kommande beslutsfattare.

Raseborgs sjukhus bör stärkas som närsjukhus och kompetenscentrum med uppgift att stöda primärhälsovården och socialvården. Man behöver också trygga tillgången till svenskspråkig service i regionen. Ur HNS-slutrapporten om sjukhusets framtid (31.1.2020) framgår att man ser sjukhuset som mycket viktigt i regionalt hänseende.

Ett negativt beslut i fråga om samjouren skulle betyda förlust av tiotals arbetstillfällen och minskade skattemedel och skulle leda till en ond cirkel. Då de kunnigaste söker sig till andra ställen tynar den återstående delen av personalen med försvagade resurser. Professionella, tvåspråkiga resurser – som knappast fås tillbaka senare – skulle försvinna från regionen.

Ett jourande sjukhus på området är en central trygghetsfråga ur befolkningens synvinkel. Det är också en attraherande kraft för dem som överväger att flytta till området. Det är begripligt att huvudstadsregionens kommuner som kämpar med personalbrist söker lättnad och lösning på sin resursbrist genom inskränkningar på andra håll, men då vårdkedjorna bara växer kan HUS inte sköta sina skyldigheter utan Raseborgs sjukhus.

Vi vädjar till huvudstadsregionens politiska beslutsfattare: säkra jämlik tvåspråkig social- och hälsovårdsservice också i västra Nyland!

Anna Andersson, Emilia Paarma Junttila, Minna Parkkonen, Tor-Erik Söderholm och Harry Yltävä, Raseborg;
Birgitta Gran och Urpo Hyttinen, Hangö;
Eeva-Maria Grekula, Helsingfors;
Antero Honkasalo, Veikko Tanskanen och Marja-Liisa Honkasalo, Sjundeå;
Merja Ilván och Teemu Ilván, Ingå;
medlemmar i avdelningar inom västra Nylands Vänster