(Kolumni on julkaistu Eläkeläinen-lehdessä helmikuussa 2021.)
EEVA-MARIA GREKULA
Tutkija, runoilija ja haaveilija
keskiviikko 3. maaliskuuta 2021
Kannattaako auttaa vasta kun on ihan pakko?
(Kolumni on julkaistu Eläkeläinen-lehdessä helmikuussa 2021.)
maanantai 18. tammikuuta 2021
Poliittiset ajatuspajat tiedontuottajina ja yhteiskunnallisina keskustelijoina
Helsingin Sanomat, joka mainostaa itseään sanomalla, että ”faktoille on nyt suurempi tarve kuin koskaan”, tuntuu pääkirjoituksessaan 27.12.2020 paheksuvan politiikkarelevanttia, valtioneuvoston tärkeäksi katsomaa ja valtion rahoittamaa tutkimusta ja vihjaavan siihen suuntaan, että näin tuotetaan ”tarkoitushakuisia selvityksiä” sen oikean, ”varsinaisen yliopistotutkimuksen” sijaan. Lisäksi Helsingin Sanomien mukaan ulkopuolisen on yhä vaikeampi erottaa nämä kaksi toisistaan.
Tämän voi tietysti katsoa piikiksi poliittisten ajatuspajojen suuntaan. Suomessa poliittisia ajatuspajoja on jokaisella suurimmalla puolueella eli kahdeksan. Yksi ajatuspajoista, keskustataustainen e2 Tutkimus, on halunnut irtaantua itsenäiseksi tutkimuslaitokseksi, joten keskustaan kytköksissä oleva ajatuspaja on tätä nykyä Alkio. Poliittiset ajatuspajat saavat toimintaansa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Poliittiset ajatuspajat käynnistettiin kokeiluna vuonna 2005 osana kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelmaa (Matti Vanhasen hallitusohjelma 2003). Ajatuspajojen toivottiin vahvistavan kansanvaltaa muun muassa siten, että ne toisivat uusia ideoita ja uutta tietoa niin poliittiseen keskusteluun kuin itse päätöksentekoonkin.
Ajatuspajat voivat esimerkiksi järjestää keskustelutilaisuuksia ja niiden asiantuntijat kommentoida yhteiskunnallisia asioita vaikkapa sosiaalisessa mediassa. Ajatuspajojen päätehtäväksi näyttää kuitenkin vakiintuneen julkaisujen tuottaminen. Mutta kuinka vakavasti poliittisissa ajatuspajoissa tuotettuihin julkaisuihin kannattaa suhtautua?
Jaottelu tieteelliseen ja ei-tieteelliseen tutkimukseen tuli esille myös Jutta Kanniston suomalaisia poliittisia ajatuspajoja koskevassa tutkimuksessa niin päättäjien kuin ajatuspajojen toiminnanjohtajien haastatteluissa. Osa ajatuspajajohtajista totesi, että julkaisut tehdään tieteen kriteerein, kun taas toisaalta todettiin ajatuspajojen julkaisevan muunlaistakin materiaalia. Päälinja näytti olevan, että silloin kun tuotetaan tutkimusjulkaisu, tulee noudattaa tieteen tapoja.
Pyysin Vasemmistofoorumin toiminnanjohtaja Jukka Pietiläiseltä kommenttia, mitä mieltä hän on väitteestä, että ajatuspajojen tutkimukset olisivat tarkoitushakuisia selvityksiä. Hän vastasi, että toki puolueen ideologia vaikuttaa taustalla, mutta lähinnä tutkimusaiheiden valinnassa. Mikäli tutkimustulokset eivät miellyttäisi, Vasemmistofoorumi julkaisisi ne silti.
Poliittisten ajatuspajojen julkaisuihin tutustumalla voi siis ainakin päätellä jotain siitä, mitkä aiheet ovat niihin kytköksissä olevien puolueiden ideologiassa tärkeitä. Ei liene yllätys, että esimerkiksi ajatuspaja Vision julkaisuissa on vihreään aatemaailmaan sopivia aiheita, kun taas Suomen Perustan useat julkaisut käsittelevät maahanmuuttoa.
Ajatuspajojen toimintatavoissa tietysti on eroja. E2 ja Kalevi Sorsa -säätiö ovat saaneet asemaa ja arvostusta tasokkailla julkaisuillaan. Henkilövalinnat näiden johtoon eivät siis ole statuksen nostamista, vaan luontaista kehitystä, joka osoittaa poliittisten ajatuspajojen mahdollisuudet.
Toisaalta taas on käynyt niinkin, että opetus- ja kulttuuriministeriö on perinyt poliittiselta ajatuspajalta takaisin osan jakamastaan valtionavustuksesta, koska sen julkaisu ei täyttänyt avustuksen jakamiselle määriteltyjä ehtoja. Näin käy ilmeiseksi, että ajatuspajojen ei kannata eivätkä ne voi julkaista ihan mitä vain. Vaikka julkaisut eivät käykään tieteellisen vertaisarvion prosessia, Suomessa onneksi myös poliittisten ajatuspajojen julkaisut luetaan kriittisesti. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että mikäli poliittinen ajatuspaja kovasti lipsuu tieteellisyyden vaatimuksesta, se lopulta vahingoittaa vain omaa mainettaan vakavasti otettavana julkaisijana.
Poliittisten ajatuspajojen idea ei kuitenkaan edes ole toimia samalla tavalla kuin yliopisto ja siksi on väärin leimata näistä vain jompikumpi joksikin oikeaksi tai varsinaiseksi tiedon tuottajaksi tai yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi. Ajatuspajat ylipäätään ovat vapaampia toimijoita ja ne voivat tehdä radikaalejakin keskustelunavauksia, konkreettisia politiikkasuosituksia ja selvityksiä siitä, miten maailmalla toimiviksi osoittautuneet käytännöt soveltuisivat Suomeen. Ajatuspajoissa on mahdollista visioida toisenlaista, parempaa tulevaisuutta tavalla, johon puoluetoiminnassa muuten voi olla vaikea löytää resursseja. Niiden on lisäksi mahdollista ylläpitää ja edistää vuoropuhelua tutkijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden välillä. Myös poliittiset ajatuspajat ovat vallankäyttäjiä siinä mielessä, että niiden tekemä työ voi johtaa yhteiskunnallisiin muutoksiin monia eri kanavia pitkin, kuten vaikuttamalla suoraan päätöksentekijöihin tai kasvattamalla julkista painetta saada jokin muutos aikaiseksi.
Toimittajien tulisi käsittää eroavaisuudet paitsi poliittisten ajatuspajojen ja muiden ajatuspajojen välillä myös poliittisten ajatuspajojen ja yliopistojen välillä, ja arvioida poliittisten ajatuspajojen toimintaa sen mukaan. Ammattitaitoisen median kannattaa ilman muuta perehtyä poliittisten ajatuspajojen toimintaan ja seurata esimerkiksi, millaisia mielenkiintoisia avauksia niissä tuotetaan. Nostamalla niitä esiin päästään käymään yhä monipuolisempaa julkista keskustelua muun muassa siitä, mihin tätä yhteiskuntaa ollaan suuntaamassa.
Yleistajuisilla julkaisuillaan, tutkimusraporteillaan ja tiivistyksillään ajatuspajat voivat itsekin saavuttaa laajemman lukijakunnan, joten näin he voivat olla jakamassa vastuuta tieteen popularisoinnista. Ajatuspajoja kun ei sido tieteellisten julkaisujen kirjoitusmuoto tai -tyyli. Lieneekö tässä osaselitys sille, miksi Helsingin Sanomien mukaan henkilöstön taustat ovat ajatuspajoissa kirjavampia, vaikka pääosin ainakin poliittisissa ajatuspajoissa työskentelevät ovat korkeakoulutettuja oman alansa asiantuntijoita.
Poliittiset ajatuspajat voivat itse varmistaa tutkimustensa laatua ja näin niillä on hyvät edellytykset toimia paitsi luotettavina tiedontuottajina myös asiallisina julkisina keskustelijoina, joiden näkemykset ja mielipiteet perustuvat huolelliseen harkintaan. Esimerkiksi Vasemmistofoorumille tehdyssä tutkimuksessa on käytetty tieteen menetelmiä ja tulevaa julkaisua on alistettu vertaisarvioinnille paitsi omassa pienessä, mutta korkeakoulutetuista koostuvassa työyhteisössä, myös aihepiiriä tuntevassa tutkija- tai asiantuntijaverkostossa. Ne tutkijat, joiden työ on jokin opinnäytetyö tai osa väitöskirjaprojektia, saavat luonnollisesti työlleen ohjausta myös oppilaitoksestaan.
Lue lisää:
Kannisto, Jutta (2019): Poliittiset ajatuspajat Suomessa – politiikkaa pohjustamassa? Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunnan pro gradu -tutkielma. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma, valtio-oppi.
Vainikainen, Elina (2014): Ajattelevan ääni korvessa: poliittiset ajatuspajat, viestintä ja julkisuus. Opinnäytetyö. Humanistinen ammattikorkeakoulu, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.
maanantai 11. tammikuuta 2021
Paluu tutkijaksi
Lisäksi olen viettänyt aikaa aikuistuneiden lasteni kanssa. Hiljaisempi vuosi on tarjonnut mahdollisuuden surra menetyksiäni ja levätä. Olen kirjoittanut paljon. On ollut myös mitä parhain tilaisuus tarkistaa, ovatko aiemmat unelmani edelleen ajankohtaisia. Ja on ollut ilo todeta, että kyllä ovat.
Niinpä vuosi 2021 vaikuttaakin ensimetreillään hyvin lupaavalta, kun saan aloittaa sen unelma-ammatissani. Palasin nimittäin tutkijaksi Vasemmistofoorumille. Työssäni jatkan keväällä 2019 nykyajan köyhyyttä kokeneilta keräämäni aineiston analysointia ja kirjoitan tuloksiin perustuen raportin. Tällä kertaa kiinnostaa erityisesti köyhyyttä kokeneiden osallisuus ja kansalaisvaikuttaminen. Lisää ajatuksiani voit lukea Vasemmistofoorumin tiedotteesta.
![]() |
Etätyösuositusten jatkuessa Uudellamaalla teen töitä pääasiassa kotona. |
lauantai 28. maaliskuuta 2020
Huomioidaan poikkeusaikana myös mielenterveys
Koska tapaamiset eivät ole suositeltavia, lähestykää toisianne muilla keinoilla. Onneksi nykytekniikan ansiosta tapoja on useita. Puhelujen, viestien, sähköpostien ja sosiaalisen median lisäksi on videopuhelupalveluita, joiden ansiosta voi järjestää isompiakin kokoontumisia. Poliitikkokoulutoverini ovat järjestäneet tällaisia videopuheluhengailuja jo kaksi ja tänään on kolmas. Olemme viettäneet myös saunailtaa somen välityksellä. Kokoa oma porukkasi! Nyt on oikea hetki ottaa yhteyttä niihinkin tuttuihin, joihin ei viime aikoina ole niin tullut pidettyä yhteyttä. Iloa ovat tuoneet myös kavereiden Facebookissa ja Instagramissa järjestämät musiikki-, jumppa-, runo- ynnä muut livelähetykset. Vaikka vuorovaikutus niissä on hankalammin toteutettavissa, tutun ihmisen lävähtäminen ruutuun omine juttuineen on piristänyt ihanasti. Kiitos näistä!
Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!
![]() |
Lemmikin kanssa luonnossa liikkuminen vahvistaa mielenterveyttä monin tavoin. Tässä appenzellinpaimenkoira Rico 10 viikon ja kahden päivän ikäisenä. |
lauantai 14. maaliskuuta 2020
Säkra jämlik tvåspråkig social- och hälsovårdsservice i västra Nyland!
Anna Andersson, Emilia Paarma Junttila, Minna Parkkonen, Tor-Erik Söderholm och Harry Yltävä, Raseborg;
Birgitta Gran och Urpo Hyttinen, Hangö;
Eeva-Maria Grekula, Helsingfors;
Antero Honkasalo, Veikko Tanskanen och Marja-Liisa Honkasalo, Sjundeå;
Merja Ilván och Teemu Ilván, Ingå;
medlemmar i avdelningar inom västra Nylands Vänster
perjantai 14. helmikuuta 2020
Ystävistä ja ystävällisyydestä
![]() |
Alisa-kissa on ollut hyvä ystäväni jo kymmenen vuoden ajan. |
torstai 23. tammikuuta 2020
Ajasta ja unelmista
Tiedostamme etenkin oman vanhenemisen myötä ajan nopean kulun ja ajan rajallisuuden. Se näkyy lasten kasvamisena, ympäristön muuttumisena. Läheisen kuolema voi olla tästä ankara muistutus.
perjantai 27. joulukuuta 2019
Katsaus menneeseen vuoteen
Vuoteen on kuulunut myös piinaavia päänsärkyjä, surua, ihmisiä joilta joutuu suojata itsensä ja tavanomaisia arjen harmeja. Kaikki ihanat ihmiset, kissa, rakkaus ja kiitollisuus kuitenkin ylittävät nämä moninkertaisesti.
perjantai 6. joulukuuta 2019
Voiko olla vahva ilman vihaa?
Vahvuus ilman vihaa on tiemme toivoon. Hyvää itsenäisyyspäivää!
![]() |
Näinä aikoina emme tarvitse niinkään ilmatorjuntaa, vaan ilmastonmuutoksen torjuntaa. Kuva Taivaskalliolta Helsingistä. |
keskiviikko 27. marraskuuta 2019
Liity ammattiliittoon!
Mitä enemmän jäseniä ammattiliitoissa on, sitä suurempi on liittojen voima, kun näistä asioista neuvotellaan. Monia saavutettuja oikeuksia pidetään tänä päivänä itsestäänselvyyksinä, eikä niiden mahdollista menettämistä tulla ajatelleeksi. Toivon, että nämä viimeaikaiset tapahtumat osoittivat ammattiyhdistysliikkeen tärkeyden ja liitot saavat uusia jäseniä.